Ydinvoima Suomessa: Vähäpäästöinen ratkaisu ilmastonmuutoksen torjumiseksi

Energiantarve Suomessa kasvaa lähivuosien aikana. Samaan aikaan pyritään siirtymään kohti ympäristöystävällisiä energiamuotoja, joiden merkitys jatkaa kasvamistaan lähivuosina. Ydinvoima on yksi ratkaisu, joka tarjoaa sekä tehokasta, turvallista että vähäpäästöistä energiaa. Tässä artikkelissa tarkastellaan millaista roolia ydinvoima esittää Suomen energiantuotannossa. Samalla tutkitaan sen vaikutusta esimerkiksi ympäristöön ja talouteen. Myös tulevaisuuden energiantarpeen turvaamista tarkastellaan.

Ydinvoima on ollut osa Suomen energiantuotantoa jo vuosikymmenten ajan. Suomessa on toiminnassa tällä hetkelläkaksi ydinvoimalaitosta.Ne sijaitsevat Olkiluodossa ja Loviisassa. Olkiluodon ydinvoimalasta löytyy kolme reaktoria, joista uusin, Olkiluoto 3 aloitti sähköntuotannon vuonna 2023. Loviisasta löytyy kaksi reaktoria.

Ydinvoima on erityisen houkutteleva vaihtoehto energiantuotannossa sen vähäisten hiilidioksidipäästöjen vuoksi. Suomen sitoutuminen ilmastonmuutoksen torjuntaan on vahva, ja ydinvoima on yksi keinoista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Ydinvoimalaitokset eivät myöskään aiheuta ilmaan päästöjä, kuten esimerkiksi kivihiilen tai maakaasun polttaminen.

Olkiluoto 3

Olkiluoto 3 on Suomen uusin ydinreaktori. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 2005, ja useiden viivästysten ja nousseiden kustannusten jälkeen reaktori käynnistettiin ensimmäisen kerran joulukuussa vuonna 2021. Laitos on Teollisuuden Voima Oyj:n omistama. Voimalaitoksen toimituksesta vastasi konsortio, jonka muodostivat Areva NP sekä Siemens AG. Reaktori tuli Arevalta, ja Siemens vastasi turbiinilaitoksen valmistuksesta. Tyypiltään Olkiluoto 3 on niin sanottu EPR-tyyppinen reaktori (European Pressurized Water Reactor). Sen toimintatapa perustuu painevesireaktoriin, ja reaktoriteknologia on kehitetty pääasiassa Ranskassa ja Saksassa. Tällä hetkellä reaktorilla katetaan noin 15 prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta. Kyseessä on maailman kolmanneksi suurin ja Euroopan suurin ydinvoimaa tuottava yksikkö.

Suunniteltu valmistumisvuosi Olkiluoto 3:lle oli alunperin 2009. Tästä myöhästyttiin kuitenkin useita kertoja. Myöhästymisen syiksi on kerrottu esimerkiksi laitostoimittajille yllätyksenä tulleet ydinvoimaloihin liittyvät tarkat kriteerit viranomaisien toimesta. Myöskään ylioptimistinen rakennusaikataulu ei ollut yhteensopiva uutta teknologiaa sisältävän ydinvoimalan rakentamisessa. Myös Suomalaista byrokratiaa ja työvoimapulaa on syytetty reaktorin rakennuksen viivästymisissä.

Ydinvoiman turvallisuus

Turvallisuus on ydinvoiman käytön yksi keskeisimmistä näkökohdista. Suomessa ydinvoimalaitokset on suunniteltu ja rakennettu noudattaen tiukkoja turvallisuusstandardeja. Ydinvoimaloissa turvallisuuden perustan luovat kerrokselliset järjestelmät, sekä toimintatavat, joiden tarkoituksena on estää ja rajoittaa ydinvoimalaitoksen toiminnan aikana muodostuvia mahdollisia riskitekijöitä. Ydinvoimaa käytettäessä tulee aina ottaa huomioon mahdolliset luonnonkatastrofit kuten tulvat, sekä myös ihmisen aiheuttamat häiriötilanteet, joista esimerkkinä voitaisiin pitää esimerkisi terrori-iskuja. Ydinvoimaloille tehdään kattavat riskiarviot. Suomessa riskiarvioita päivitettiin Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen.

Suomen ydinvoimalaitokset ovat osoittautuneet erittäin turvallisiksi. Ydinturvallisuusvalvontaa tehdään jatkuvasti, ja laitosten turvallisuutta valvotaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Suomessa on myös pitkä kokemus ydinjätehuollosta, ja ydinjätteet käsitellään ja loppusijoitetaan turvallisesti erityisesti tätä tarkoitusta varten suunnitelluilla alueilla.

Ydinpolttoaine ja ydinjäte

Suomessa käytettävä ydinpolttoaine tuodaan ulkomailta. Tuonti jakautuu Venäjän (38 %), Saksan (31 %) ja Ruotsin (31 %) kesken. Suomen maaperästä löytyy uraania, ja Terrafamelle on myönnetty lupa uraanin louhimiseen. Luvasta on tosin tehty valitus, joka on käsiteltävä ennen kuin kaivostoiminta voidaan aloittaa.

Vuositasolla ydinvoimalat tuottavat noin 70 tonnin edestä käytettyä ydinpolttoainetta. Muuta radioaktiivista voimalaitosjätettä syntyy noin 300 kuutiota vuodessa. Sekä Loviisan että Olkuluodon ydinlaitoksissa syntyvä korkeasti aktiivinen ydinjäte sijoitetaan nykyään Olkiluodossa sijaitsevaan kallioon louhittuun onkaloon 400 – 450 m syvyydelle. Polttoainesauvoista koostuvat niput pakataan tiiviisti kuparista valmistettuihin kapseleihin. Kapseleiden ympärille valetaan bentoniittisavea. Tätä Onkalo-nimellä kulkevaa loppusijoitustilaa on rakennettu vuodesta 2004 alkaen ja sen odotetaan valmistuvan vuonna 2025 vastaanottamaan ydinjätteen loppusijoituksesta. Aikaisemmin ydinjätettä vietiin Venäjälle, mutta tämä kiellettiin vuonna 1996. Samalla kiellettiin myös ydinjätteen tuonti ulkomailta Suomeen.

Ydinvoima tarjoaa myös taloudellisia etuja Suomelle. Ydinvoimalaitosten rakentaminen ja ylläpito luovat työpaikkoja ja lisäävät alueellista taloudellista aktiivisuutta. Lisäksi ydinvoima vahvistaa energiantuotannon omavaraisuutta, mikä on tärkeää esimerkiksi mahdollisten ulkoisten energiantoimitushäiriöiden tai hintavaihteluiden varalta. Ydinvoima mahdollistaa Suomen energiaomavaraisuuden ja vähentää riippuvuutta energian tuonnista.

Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi lisätä uusiutuvan energian osuutta energiantuotannossa. Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen onkin tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kestävän energiatulevaisuuden rakentamiseksi. Samalla ydinvoima säilyttää merkittävän roolinsa energiantuotannossa ja energian varastoinnissa. Uusien teknologisten innovaatioiden avulla pyritään kehittämään ja parantamaan ratkaisuja, joiden avulla saadaan aikaan entistä turvallisempia ja kestävämpiä ydinvoimaloita.

Tulevaisuuden ydinvoima Suomessa

Suomessa pyritään jatkuvasti lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa. Ydinvoima toimii tärkeänä osana turvaamassa energiantarvetta. Viime vuosien aikana suunnitteilla on ollut useita eri hankkeita. Vuonna 2010 hallitus myönsi luvat ydinvoimalan rakentamiseen Fennovoimalle sekä Teollisuuden Voimalle. Fennovoiman Hanhikivi 1 -hanke kaatui venäläisen laitostoimittaja Rosatomin käyttöön. Teollisuuden Voima puolestaan ilmoitti vuonna 2015, että se ei aioa hakea rakentamislupaa Olkiluoto 4 -reaktorille. Syynä projektin perumiselle oli edellisen Olkiluoto 3 -yksikön viivästykset.

Ydinvoima Suomessa on kestävä energianlähde, joka tarjoaa vähäpäästöisen ratkaisun ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ydinvoimalaitokset ovat turvallisia, ja niiden avulla Suomi pystyy varmistamaan energiantarpeensa tulevaisuudessa. Samalla ydinvoiman käyttö edistää taloudellista kasvua ja luo työpaikkoja. Suomi on valinnut käyttää ydinvoimaa osana energiapalettia siirtyessään kohti uusiutuvien ja vihreiden energiamuotojen käyttöä. Linja on erilainen kuin esimerkiksi Saksassa, jossa päätettiin luopua kokonaan ydinvoimasta.

Suomen nykyiset ydinvoimalat

1. Loviisa 1
   • Tyyppi, toimittaja: VVER-440, PWR, Atomenergoexport
   • Nettosähköteho (MW): 507
   • Rakentaminen aloitettu: 1.5.1971
   • Kytketty verkkoon: 8.2.1977
   • Kaupallinen tuotanto: 9.5.1977
2. Loviisa 2
   • Tyyppi, toimittaja: VVER-440, PWR, Atomenergoexport
   • Nettosähköteho (MW): 507
   • Rakentaminen aloitettu: 1.8.1972
   • Kytketty verkkoon: 4.11.1980
   • Kaupallinen tuotanto: 5.1.1981
3. Olkiluoto 1
   • Tyyppi, toimittaja: BWR, ASEA-Atom
   • Nettosähköteho (MW): 890
   • Rakentaminen aloitettu: 1.2.1974
   • Kytketty verkkoon: 2.9.1978
   • Kaupallinen tuotanto: 10.10.1979
4. Olkiluoto 2
   • Tyyppi, toimittaja: BWR, ASEA-Atom
   • Nettosähköteho (MW): 890
   • Rakentaminen aloitettu: 1.11.1975
   • Kytketty verkkoon: 18.2.1980
   • Kaupallinen tuotanto: 10.7.1982
5. Olkiluoto 3
   • Tyyppi, toimittaja: EPR, Areva NP & Siemens AG
   • Nettosähköteho (MW): 1600
   • Rakentaminen aloitettu: 12.8.2005
   • Kytketty verkkoon: 12.3.2022
   • Kaupallinen tuotanto: 16.4.2023

Yhteensä: 4394 MW